Kuulin ensimmäistä kertaa Mission Of Burmaa 1980-luvun jälkipuoliskolla. Pää räjähti. Samanlainen tunne tulee, kun laittaa soimaan Ektron esiin kaivamia Rat At Rata R -äänityksiä.
Bändi oli yksi New Yorkin Lower East Siden no wave- ja noiserock-piirien arvostetuimpia orkestereita 1980-luvun alkupuolella, mutta eli kymmenen vuoden pituisen elämänsä marginaalin marginaalissa, musiikkiteollisuuden valtavirran ulottumattomissa. Nyt uudelleenjulkaistu kokonaisuus on vuodelta 1985 ja ilmentää kaikkia sen ajan parhaita puolia, mutta on samalla ajatonta: pelotonta, etunojaista soittoa, hurjia harmoniaklustereita ja meteliä, kiihkoa pelkäämätöntä laulua.
Enemmän kuin esimerkiksi monet myöhemmin samaa sarkaa kyntäneet bändit Touch And Golla tai Amphetamine Reptilella, Rat At Rat R on kiinni rockin blues-juurissa eikä soitto äidy koskaan raskaaksi vaan bändi panostaa metelin lisäksi svengiin. Yhteydet aikansa avantgardeen ovat myös selvät.
39 minuutin jälkeen olo on kuin olisi juonut Mountain Dew’sta ja Batterysta tehdyn cocktailin. Ilman vatsanväänteitä. Ektrolla on hyvä putki menossa.