Ritarikuntaa ei ole koskaan voinut moittia turhasta pingottamisesta. Työtahti, aiheet ja jälki ovat aina olleet sopivan rentoa. Niin myös tällä juhlalevyllä.
Hyvän tahdon pelejä on hieno esimerkki. Hieno jazzfunk-tausta ja juttua RAY:n koneista sekä naapurin kiroilevista mummoista. Tai Suomiseiskat nimien pudotteluineen. Listat ovat täynnä tuttuja nimiä kaikille divareissa aikaansa viettäville.
Lähes MC 900 ft. Jesus -sfääreissä hiipiva Tupenrapinat on todella kova biisi, kuten myös Huge L:n kanssa vedetty Hallussapito. Klassist! panee peliin kovan kertsin ja räpissä harvinaisen toimivan balladikitaran. Yö on täynnä taas ei toimi lainkaan, tekstiltään tai taustaltaan.
Vaikka suurin osa biiseistä toimii yksittäisinä teoksina, Ritarikunta-albumi tuntuu yleistemponsa vuoksi hiukan raskaalta. Hidasta siivua toisen perään.
