ROCK´N´ROLL BAND: Everybody Needs Dance Music Sometimes

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Maaliskuusta syyskuuhun 1975 elänyt Rock'N'Roll Band oli ajallisesti vain kirkas välähdys, mutta meikäläisessä rockissa Dave Lindholmin, Paavo Maijasen ja Affe Forsmanin muodostama super- ja voimatrio oli todellinen tapaus.

Arvio

ROCK´N´ROLL BAND
Everybody Needs Dance Music Sometimes
Love Records

Maaliskuusta syyskuuhun 1975 elänyt Rock'N'Roll Band oli ajallisesti vain kirkas välähdys, mutta meikäläisessä rockissa Dave Lindholmin, Paavo Maijasen ja Affe Forsmanin muodostama super- ja voimatrio oli todellinen tapaus. Bändi oli niin nopea, että se viimeisteli ja julkaisi ainoan albuminsa vasta hajoamisensa jälkeen. Ja vaikka trion syntyhistoriaa ja kokoonpanoa saatettiinkin verrata Creamiin, niin Everybody Needs Dance Music Sometimes oli napakka rock'n'roll-isku, jolla ei haaskattu aikaa joutavaan jammailuun. Rock'N'Roll Bandin levy on tiivis paketti, joka tuo hienosti esiin soittajien parhaat puolet. Lindholm palasi biisintekijänä englannin kieleen ja kitaroi poikkeuksellisen irtonaisesti. Maijasen jykevässä ja melodisessa bassotyöskentelyssä yhdistyivät Jack Bruce ja Paul McCartney ja Forsman pelasi rummuissa yhtä ekonomisena ihmismetronomina kuin Tuomari Nurmion takana ja myöhemmin Sielun Veljenä. Albumia ennakoivana singlenä ilmestyneestä I'm Gonna Rollista bändi teki Hurriganesin Get Onin rinnalle yhden 70-luvun suomalaisista rock-klassikoista. Levyn muilla raidoilla vastaan tulee junakomppia, boogieta, Bo Diddley -rytmittelyä ja Bob Dylanin sukuista tekstillistä tykitystä. Uuden painoksen bonusraidoista tärkein on Maijasen, Janne Ödnerin ja Forsmanin soittama, Maijasen soolosinglenä julkaistu Fever. Se on levytys, joka johti Rock'N'Roll Bandin syntyyn ja on säilynyt Pave Maijasen tuotannon ja englanniksi tulkitun suomalaisen rockin esilauluna. Mitä levyn restaurointiin tulee, niin sekään ei ole tehonnut Forsmanin hupaisaan matkalaukkusoundiin.