RODOLFO ”NAVA” BARRERA: Nava

Nykyisessä lattarimusan tulvassa puertoricolainen Nava on varteenotettava tuttavuus. Noin nelikymppinen mies on latino-ympyröissä noussut jo tähdeksi lukuisien hittien tekijänä. Hänen lauluillaan ovat ansainneet pitkän peson muun muassa India, Gilberto Santa Rosa, Wilkins, Lizzy Estrellasekä vanha konkari Jose Feliciano. Navan omatkin albumit ovat myyneet Etelä-Amerikan maissa kultaa ja platinaa.
Ehdottoman modernisti ja tyylitajuisesti tuotetulla Navalla mies näyttää näkemyksen mallia. Itse pienieleisen rytmikkäästi (usein akustista) kitaraa soittava maestro laulaa erittäin coolisti sensuellilla, "savuisella" äänellä laulujaan, joiden latinalaishahmoon kätkeytyy kypsäksi sulateltuja vaikutteita rockin, hip-hopin, soulin, jazzin ja varsinkin reggaen eri lajeista, kuten myös omien puertoricolaisten plenan ja merenguen lisäksi cumbiaa, vallenatoa ja zoukia naapurimaista. Elokuvaohjaajan ja näyttelijän poika on imenyt itseensä maailman tuulia, mutta ei hukkaa niihin juuriaan tai persoonallisuuttaan. Alusta loppuun Nava pitää hienovaraisessa ja ajoittain mystisessäkin otteessaan.
Inevitablemente viettelee trooppisena henkäyksenä miles-trumpetin saatellessa lähes julioiglesiasmaista laulutulkintaa (ilman limaa), Mujer Boricuan käärmemäisen pehmeä luikerrus henkii Afrikkaa, La Vaquitan laiskan pasuunan paimentama cumbia-keinunta viittaa Meksikoon Tatuajen lumotessa upean intohimoisella melodiallaan veden solistessa ja ihmisten jutellessa taustalla. El Amor Los Tresissä käsirummut ja tresin heleä sointi huojuttaa ovelaa reggae-rytmiä. Asi Na'Má hyödyntää älykkäästi bluesia ja hip-hopia El Paraison ja Hey Youn vaivuttaessa transsiin kuumilla tempoillaan. Näillä eväillä voi hyvin kohota uuden latino-musan super-tähdeksi.