Pyhimys, Tommishock ja Paperi T ovat yhdessä Ruger Hauer – jokaisen pimeässä vaeltavan nurmolaisurpon kauan sitten kadonneen omantunnon ääni. Meidän muidenkin urpojen juoksettuneita ajatuskulkuja jo perin tottunein nyrkein hämmentävä kopla on saanut neljännelle studioalbumilleen seurakseen Regina-yhtyeen Pykärit Iisan ja Mikon.
Siinä missä Nurmo-viittauksen sisältävä Typerykset jotka polttavat pilveä avoautoissa on tyrmäävintä Rugeria sitten Se syvenee syksyllä -debyytin (2010) Sig Sauerkrauten, johdattelee Kuljettaa äkillisen valon alla siristelevän kuulijapolon yllättäen peräti ennen kartoittamattomille herkkyysleveleille. Vasemmanpuoleisimmalla laidalla kohoaa Krebatorio.
Huomionarvoista vuoden 2016 ”Regina Hauerissa” ovat Mikko Pykärin helposti lähestyttävät, mutta äärimmäisen vivahteikkaat soundit, jotka tukevat persoonina erottuvien pääkolmikon jäsenten tilityksiä tarkoituksenmukaisesti (huippuna osuvasti nimetty Amazing).
Lyyrisen ilottelun keskiössä on edelleen yltäkylläisyydessä kylvetetyn y-sukupolven paha olo. Peiliin kannattaa katsoa, mutta sietääkö sittenkään syyllistyä? Paprua lainaten: ”Mitä jos tarkotus onki vaa kuksii ja tapella?”
Niin, kauneus on kuulijan korvassa.
Eero Tarmo
”Etäännyttävä ja inhorealistinen soundi oli käyty läpi ja piti löytää uusi suunta.”
Tavoitimme Pyhimyksen vastailemaan Maturen tiimoilta päällimmäisinä poltteleviin kysymyksiin.
Uuden albuminne on tuottanut Mikko Pykäri ja Iisan laulua kuullaan lähes joka raidalla. Miksi?
– Ukraina-levyn (2013) jälkeen oli selvää, että tietynlainen etäännyttävä ja inhorealistinen soundi oli käyty läpi ja piti löytää uusi suunta. Missään nimessä ei kuitenkaan haluttu vesittää jatkumoa pyrkimällä kaupallisuuden maksimointiin. Tommi oli puhunut Mikolle Rugerin tulevaisuudesta ja ehdottanut yhteistyötä, koska Reginan sekä Shine 2009:n tuotannossa oli Rugerille tuttua estetiikkaa. Iisan äänestä ollaan tykätty kaikki jo pitkään, joten pikkuhiljaa keikka-autoissa alkoi elää läppä Regina Hauerista. Asia alkoi realisoitua, kun päädyttiin Johannalle ja saatiin budjetti ja muut käytännön asiat sovittua.
– Musiikillisesta linjasta oltiin samalla sivulla käytännössä alusta asti, joten vältettiin isoin kompastuskivi, joka olisi ollut se, että meidän soundiin olisi liimattu pop-kertsejä päälle tai että oltaisiin räpätty suoraan Regina-tyylisiin biitteihin. Luotiin mielestämme kokonaan uusi suunta, joka on selkeesti Ruger Haueria ilman edellisten albumien soundin toistamista.
Tuleeko Paperi T:n soolo-suksee vaikuttamaan Rugerin suosioon. Jos, niin miten?
– Tätä on tietysti vaikea ennustaa, mutta toki aina voi spekuloida. Selvää on, että edelliseen levyyn verrattuna nyt on useampia kuulijoita, joille tämä on “se bändi, jossa Paperi T aloitti” – ihmisiä, joille meidän aiempi tuotanto ei ehkä ole niin tuttua. Homma voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa, mutta varmasti tulee käymään niin, että saadaan tuota kautta joitain uusia kuulijoita. Yhtä varmasti osa ihmisistä myös pettyy, koska kyseessä ei ole millään tavalla Malarian pelkoon rinnastettavissa olevaa soundia. Lähtökohtaisesti pyritään tekijöinä olemaan kelaamatta näitä. Luovalle duunille ei tee ainakaan hyvää se, että miettii mitä yleisö ajattelee.
Kolme sanaa, jotka parhaiten kuvaavat Mature-albumianne?
– Kaunis, ruma, epäkypsä.
