SEREMONIAMESTARI: Sana viikonvaihteeksi

SEREMONIAMESTARI
Sana viikonvaihteeksi
Ranka

Tampereen posseen lukeutuva Seremoniamestari on kolmannella albumillaan hyvässä vedossa. Riimityksen flow on selkeästi parantunut matkan varrella. Taustat ovat jälleen tamperelaisen voimakaksikon, Skillstersin, pätevää käsialaa. Niitä leimaa vankka soul-vire ja sehän minulle sopii.

Sere kuuluu siihen räpäyttäjäkaartiin, joka pyrkii puhumaan asiaakin pelkän leuhkimisen ja sukkelan sanojen suoltamisen sijaan. Silkinpehmeen vierailemassa Muistilistassa tämä menee niin pitkälle, että muihin sävelmiin verrattuna epä-funky piisi kuulostaa kultaisen käytöksen oppaalta nuorille. Ohjeissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa eikä niitä otsa kurtussa jaeta.

Huvittavaa kyllä, pari leuhkintaraitaa ovat levyn ehdotonta huippua. Skillsters taas puikoissa funkkaa vastustamattomalla biitillä ja fonirifillä lyömättömin Suomifilmisamplein. Egotrippissä Seren riimittää jyrkässä etunojassa isosti torvi/jousipitoista blaxploitation-taustaa vasten. Kärkeen kuuluu myös piukea painajaistarina Liskot, joka innostaa paitsi poikkeavalla aiheella ja sen hurtilla käsittelyllä myös filmaattisella trilleri-taustallaan. Laura Pentin laulun silaama, rennon kesäinen Esikaupunki pohtii terävästi, rehellisesti ja hauskasti kohdettaan – ja siinä ohessa räpin uskottavuus-ajattelua – oman kokemuksen vankalta pohjalta. Pitelemättömän kepeästi vatkaavalla riffillä (Chiciä vai Diana Rossia?) liikennöivä Chillaa meiä kanssa ja Mikään ei oo siistimpää kiteyttävät huolettoman kesähengailun Päivän, jolloin suomiräppi kuoli vetäessä suun virneeseen.

Yhteiskuntakriittisimmillään Sere saarnaa Niin se vaan menee – ja Valtakunnassa kaikki hyvin -kappaleissa. Musiikillisesti mainioiden kappaleiden ripityskin osuu maaleihinsa. Jälkimmäisen "kyllä kansa ei tiedä, harvoin edes ajattelee/sanokaa mua elitistiks, mut näin se menee" -ajatus on nykyisessä populismin ilmapiirissä erittäin tarpeellinen. Päästä irti välittää ilahduttavan tervettä järkeä ja asennetta alusta loppuun. Niille on aina käyttöä eikä vähiten räpissä.

Sana viikonvaihteeksi viihdyttää samalla kun pakottaa ajattelemaan ja todistaa näin konkreettisesti, etteivät nuo piirteet musiikissa sulje pois toisiaan.