SHIVAREE: Rough Dreams

SHIVAREE
Rough Dreams
Capitol

Kun bändi pistää albuminsa nimeksi I Oughtta Give You A Shot In The Head For Making Me Live In This Dump, on itse musiikissakin syytä olla jonkinasteista substanssia. Ainakin Shivareen tuoreelta Rough Dreams -levyltä tuota sisältöä myös löytyy. Tosin ei ehkä aivan helpoimmin sulavassa muodossa.

Shivareen muodostavat laulaja Ambrosia Parsley, kitaroista, bassoista ja yleisesti ottaen äänistä vastaava Duke McVinnie ja muun muassa Tom Waitsin kanssa kiertänyt kosketinsoittaja ja niinikään äänispesialisti Danny McGough. Ambrosia Parsley on vokalistina samanaikaisesti sekä Lolita että aikuinen nainen. Ja kun Tom Waits tuli mainittua, niin Shivareen modernismissa on kolinan, kävelytempojen ja Brecht/Weill-henkisen Flycatcherin verisen piikkilankakitaroinnin muodossa yhtymäkohtia Waitsin uniikkiin visiointiin.

Rough Dreams on kummallinen albumi, jonka kaikkia sovituksellisia ideoita tuskin pystyisi edes hereillä ollessa keksimään. Etenkin levyn alkupuolella Shivaree nojautuu paljolti efektipitoiseen tunnelmointiin. Biisit ovat usein hiljaisia, omalaatuisia hybridejä, joiden ainesosina luulee kuulevansa ripaukset kabareeta, folkia, soulia ja jopa kantria. Shivaree tuntuu luovan uuden vuosituhannen popmusiikkia, jonka määrittelemiseksi tarvittaisiin uuden vuosituhannen terminologiaa.

Vaikka Shivaree tuntuukin vierastavan kaikkea "normaalia", niin alun kokeellisuudesta Rough Dreams liukuu vähitellen kohti suhteellista "tavanomaisuutta". Thundercats on hälyineen, säröineen, farfisoineen ja konerumpuineen levyn "rockbiisi". Stealing Home luo jousineen kantrahtavaa mielikuvaa ja kabareesävyjäkin sisältävä, Fastballin taannoisesta The Way -hitistä muistuttava John, 2/14 on Shivareen kummastuttavan albumin varsinainen pophelmi.