THE SLEEPY JACKSON: The Sleepy Jackson

Arvio julkaistu Soundissa 03/2003.
Kirjoittanut: Topias Kauhala.
The Sleepy Jackson on kaikista Oseania-aallon myötä pinnalle nousseista bändeistä melodisin, rauhallisin ja ehkä hienoin. 70-luvun rock-retroilun sijaan se tarjoaa matkan folkin, psykedelian ja John Lennonin äänimaailmoihin.

Arvio

THE SLEEPY JACKSON
The Sleepy Jackson
Virgin

The Sleepy Jackson on kaikista Oseania-aallon myötä pinnalle nousseista bändeistä melodisin, rauhallisin ja ehkä hienoin. 70-luvun rock-retroilun sijaan se tarjoaa matkan folkin, psykedelian ja John Lennonin äänimaailmoihin. Luke Steelen kokoama orkesteri on ollut kasassa jo muutaman vuoden, mutta bändin nimeä kantava mini-lp on yhtyeen ensimmäinen kansainvälinen julkaisu.

Alle minuutin kestävä Not Crying (Just Standing in the Rain) on hieno alkusoitto albumille. Sitä seuraavat levyn kaksi hienointa kappaletta. Good Dancers kuulostaa Badly Drawn Boylta John Lennonin (Mind Games, #9 Dream) ilmavilla kitaroilla ja pistävän haikea Sunkids on kuin kesäpäivä, joka kaikessa kauneudessaan on silti täynnä vaanivaa kaipuuta. Lapsikuorolta kuulostava taustalaulanta tuo kappaleelle oivan tunnelman.

Albumin toinen alle minuutin kestävä biisi Lung on huono vitsi ja särö muuten suhteellisen eheässä levyssä. Särkyneen sydämen kanssa kirjoitettu ja pelkällä akustisella kitaralla soitettu Now Your Spirit Drags the Pack on melodialtaan yksinkertainen, mutta tunnelmaltaan kaunis. Country-vaikutteiset Caffeine in the Morning Sun sekä Miniskirt eivät tarjoa mitään ennenkuulumatonta. Itkien lauletulta Ed Harcourtin kappaleelta kuulostava Let Your Be Your Love pelastaa levyn lopun.

The Sleepy Jacksonin kahdeksan kappaleen debyytti sisältää epätasaisuudesta huolimatta hienoja elementtejä. Bändillä tulee varmasti olemaan hetkensä ennen hukkumista unohdettujen indie-bändien hautuumaalle.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa