SPARTA: Wiretap Scars

Spartan tehtävä ei ole ollut helppo. Kun At The Drive-In hajosi yhtyeen maailmanmaineeseen nostaneen upean Relationship of Command -albumin jälkeen, tiesivät jäsenet varmasti että mitä tahansa he seuraavaksi tekisivätkään, yleisö odottaisi menestystarinalle jatkoa. Yhtyeestä kolme viidesosaa päätyi perustamaan Spartan, joka ei ole ottanut tyylillisesti juurikaan etäisyyttä edeltäjäänsä. Erityisesti avausraita Cut Your Ribbon on takuulla tehty kalastamaan At The Drive-In -fanien suosio. Eikä siinä tietenkään ole mitään pahaa, sillä saavathan Jim Ward, Paul Hinojos ja Tony Hajjar aivan vapaasti itseään kopioida. Kaiken lisäksi he tekevät sen vähintäänkin hyvin, apunaan basisti Matt Miller.

Sparta vakuuttaa erityisesti todella tiukasti yhteen soittavana bändinä. Se pelaa emoyhtyeensä tavoin raivokkuuden ja raivokkuutta enteilevän rauhallisuuden vaihteluilla. On siis tärkeää, että kun biisissä on rankka kohta, silloin yhtye myös kuulostaa siltä. Sparta todistaa, ettei siihen vaadita särökitaramuuria, vaan saumattoman tiukka yhtye. Monin paikoin jyräyksestä tulee mieleen Helmet, eikä sen parempaa kohteliaisuutta voi esittää.

Spartan ansaitseman pistemäärän päättäminen on vaikeaa, sillä aloittaa levyn kuuntelun mistä tahansa, on ensireaktio aina innostunut. Pidemmän päälle levystä jää kuitenkin kaipaamaan sitä lämpöä ja houkuttelevuutta, mitä At The Drive-Inissä kaiken rankkuuden lisäksi oli. Spartassa jää puuttumaan tällaiselle musiikille elintärkeä vaaran tunne, kun kaikki kaoottisuuskin on täydellisen hallittua. Selvimmät miinukset Spartalla ovat kuitenkin muutama mitäänsanomaton biisi, sekä Jimin keskinkertaisuus laulajana. Jos en tietäisi ketä Spartassa soittaa, olisin todennäköisesti kuitannut sen vain lupaavana At The Drive-In -kopiona.