STEVE EARLE: Sidetracks

Arvio julkaistu Soundissa 04/2002.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Americanan kummisedän asemaan viime vuosina noussut Steve Earle on pitkään ilahduttanut kuulijoitaan rikkaan ennakkoluulottomilla albumeilla. Kun mies nyt vetää henkeä albumi ja vuosi -tahdista, myös hänen välityönsä nousee komeasti esiin keskinkertaisuuden suosta.

Arvio

STEVE EARLE
Sidetracks
E-Squared

Americanan kummisedän asemaan viime vuosina noussut Steve Earle on pitkään ilahduttanut kuulijoitaan rikkaan ennakkoluulottomilla albumeilla. Kun mies nyt vetää henkeä albumi ja vuosi -tahdista, myös hänen välityönsä nousee komeasti esiin keskinkertaisuuden suosta.

Toimelias mies on työstänyt muun muassa elokuvamusiikkia, jota Sidetracksilla edustavat koskettava, aiheensakin puolesta Earlelle läheinen Kuolemaantuomittu-biisi Ellis Unit One ja Hevoskuiskaajan kultapala Me And The Eagle sekä uusi, popmainen avausbiisi Some Dreams. Earle pystyy myös erinomaisiin covereihin. Perinteisempää päätä edustavat Dylanin My Back Pages ja Flying Burrito Brothersin My Uncle, josta kuullaan menevä liveversio. Chambers Brothersin Time Has Come Today on onnistuneesti ajanmukaisesttu Sheryl Crown avustuksella. Vähemmän perinteistä linjaa edustaa myös Nirvanan Breed, joka roiskaistaan komeasti asian vaatimalla räimeellä. Kun mukaan heitetään vielä Sharon Shannonin kera äänitetty irkkuhilipatipala Dominick St., yksi reggae ja parit bluegrassit, voisi kuvitella että on syntynyt soppa, joka ei maistu kenellekään.

Earle on kuitenkin sen luokan mestari, että tarttuu hän mihin tahansa, kelpo keitos siitä syntyy ja Sidetracks onkin reippaasti kiinnostavampi kokonaisuus kuin monien artistien ns. päätyöt. Steve Earleen tutustuminen käy hyvin myös tätä kautta, mutta varokaa – monen tiedetään jääneen sille tielleen. 

Lisää luettavaa