STEVE EARLE: Jerusalem

Arvio julkaistu Soundissa 12/2002.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
Earle on tuntenut itsensä yksinäiseksi koettelemusten korskistamassa Amerikassa. Onneksi hänellä on laulujen teossa ja ahkerasssa levyttämisessä hyvä keino lievittää yksinäisyyttä ja olla omalla tavallaan mukana historian havinassa.

Arvio

STEVE EARLE
Jerusalem
Artemis

Earle on tuntenut itsensä yksinäiseksi koettelemusten korskistamassa Amerikassa. Onneksi hänellä on laulujen teossa ja ahkerasssa levyttämisessä hyvä keino lievittää yksinäisyyttä ja olla omalla tavallaan mukana historian havinassa. Siitähän kaikki eivät ole tykänneet, mutta kyllä musiikki puhuu puolestaan paljon vahvemmin kuin naapuriensa isänmaallisuutta kyttäävät vihankylväjät. Yksi mies ja yksi ääni (ja millainen kaiken kokenut ja elämän syömä ääni se onkaan) pitää puolensa melkoista joukkohysteriaa vastaan. Täkäläisen kuulijan on kankeampi suhteuttaa Earlen vahvoja lauluja maailmanpolitiikkaan tai Tähtilippu-propagandaan. Täta vaatii selvimmin äärimmäisen yksilöity ja inhimillisellä tavalla poliittinen John Walker's Blues. Sekin on ensisijaisesti julmetun hieno ja kouraiseva laulu muslimikaikuiseksi hymniksi sulautuvine säkeistöineen ja kertosäkeineen. Lähi-idän vuoronperäisistä teurastuksista huolestunutta nimikappaletta on myös mahdoton ohittaa. Silti näkökulma on kaikessa hyvin käytännöllinen ja elämässä kiinni. What's a Simple Man To Do? kysyy muuankin laulu.

Jerusalem-albumi on kaikkiaankin horjumattoman jämäkkä, karhean kitaran ja painokkaiden laulumelodioiden vakaasti hallitsema Earle-levytys. Banjolla verkkaisesti tahditettu The Truth kuuluu kohokohtiin siinä missä Emmylou Harrisin äänellä sulostutettu I Remember You -duettokin. 

Lisää luettavaa