SUBMOTION ORCHESTRA: Alium

Arvio julkaistu Soundissa 11/2014.
Kirjoittanut: Linda Söderholm.

Arvio

SUBMOTION ORCHESTRA
Alium
Counter

Dubstepiä, soulia, ambientia, jazzia ja dubia sekoittava seisemänhenkinen brittiyhtye Submotion Orchestra tekee kolmannellaan aikamatkan 1990-luvulle. Akustisen ja elektronisen välillä tasapainotteleva Alium on edeltäjiään huomattavasti mahtipontisempi. Yhtyeen aiempi tuotanto noudattaa toki samaa kaavaa, mutta nyt orkesteri on löytänyt täysin omanlaisen, sangen erilaisen soundin musiikilleen − tässä mennään värilasereiden viileässä sykkeessä syntetisaattoreiden säestämänä. Jos tämä ei olisi näin apeaa, toimisi tämä hiivatin hyvin retrofuturistisessa avaruusdiskossa.

Joskin instrumentaalikappaleet ovat ehdottomasti levyn parasta antia, on albumin punainen lanka naissolisti Ruby Woods. Harmiksemme hän on luopunut triphop-tulkinnastaan ja haahuilee nyt jossain pop-tähteyden ja eteerisen taiderockin välimaastossa. Aliumilla on hetkensä, mutta valitettavasti suurimmaksi osaksi kappaleet hukkuvat jokapäiväisen elämämme taustahälyyn ja sopivat parhaiten laiskojen toimistopäivien huomaamattomaksi soundtrackiksi − digitaaliseksi äänivalliksi, joka hajoaa kokoushuoneen pöydälle unohtuneiden valjuuntuneiden kahvikuppien ylle nuottien atomipölyksi.

Edes ajoittaiset sangen eeppisiin mittasuhteisiin kohoavat piano-osuudet sekä jousi- ja puhallinsoittimiet eivät Aliumin ponnettomuutta pelasta.

Lisää luettavaa