Surumielisyydelle altis Tero-Petri on positiivisesti melankolinen

Arvio julkaistu Soundissa 1/2017.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Tero-Petri & Korvaamattomat
Parantavat sanat
Plastic Passion

Tero-Petri Suovasen johdolla kymmenvuotisen uran tehneen Limonadi Elohopean fuusiopopin nokkeluus ja paikoin surrealistisetkin tekstit jumittivat yhtyeen liki huomaamattomaan marginaaliin, johon Tero-Petri on Tuolilta herännyt -debyytistään (2008) lähtien tehnyt hidasta mutta varmaa pesäeroa.

Parantavat sanat -levyllä Tero-Petri on positiivisuuden asialla. Ja vaikka Suovanen haluaakin tuoda arkeen kepeyttä ja hyvyyttä, niin suoranainen hilpeys ei kuulu laulujensa keinovalikoimaan. Surumielisyydelle alttiilla äänellä ja lakonisella laulutavallaan Tero-Petri päätyy suvaitsevaisuuden ja rakkauden asialle lähinnä melankolian kautta.

Vihaajatkin ovat jotain muuta ymmärtää jopa niitä ääliöitä, joille tuntemattomien kivittäminen ei ole ongelma. Heissäkin voi piillä myös joitain myönteisiä piirteitä. Kauniin verkkaisesti kehittyvä Parantavia sanoja muistuttaa tuen antamisen ja saamisen tärkeydestä. Ujot moit todistaa etäihastumista kaupan kassalla. Rakkaus voi tosin tipahtaa myös yllättäen kuin varoittamatta variseva Ensilumi.

Tero-Petri ja Korvaamattomat tutkailevat arkisia teemoja ilman turhia koruompeleita. Totutun persoonallinen Parantavat sanat on puhutteleva levy artistilta, jonka bändi- ja sooloura ovat edenneet lähes samaa rinnakkaista tahtia kuin Samuli Putron tie Zen Cafésta näihin päiviin.

Lisää luettavaa