Ruotsalaisilta tuntuu retrorock irtoavan varsin vaivattomasti. Siinä missä vaikkapa Blues Pills tai Witchcraft ammentavat juurevasta rockista ja kurkottelevat 70-luvulle, The Night Flight Orchestran esikuvat löytyvät 80-luvun AOR:stä ja klassisesta rockista.
Esikuvien suuntaan kumarretaan erityisesti soundillisesti, mutta jalat pidetään silti nykyhetkessä. Liialliselta korniudelta ja siirapilta vältytään, vaikka sitäkin on toki asiaankuuluvasti mukana. Amber Galactic on hyvän mielen nostalgiaa ja leppoisa soundtrack aurinkoiseen puistohengailuun. Mutta jokin tässä tökkii silti vastaan.
Yhtye koostuu raskaan musiikin tekijämiehistä – muusikot ovat tuttuja muun muassa Soilworkista ja Arch Enemystä – ja se on selvästi tarkoitettu hauskanpito- ja irrotteluprojektiksi, mutta siltä tuntuu uupuvan kunnianhimoa. Biisit ovat liikaa samasta puusta veistettyjä ja paukut loppuvat nopeasti. Kokonaisuus ei ole huono, mutta parhaimmillaankin vain ”ihan kivaa” ja levyltä uupuvat ne syvälle päähän porautuvat korvamadot. Rokkaava aloitusbiisi Night Flyer ja Domino pääsevät lähimmäksi.
Hauskanpidossa ei ole mitään vikaa, on vain harmi ettei bändin potentiaali pääse Amber Galacticilla täyteen kukoistukseen.
