Texas takoo yhä taidokasta popmusiikkia yhdistelemällä osasia muiden muassa 60-luvun Motown-soundeista ja trendikkäämmistä kosketinsoitinkuvioista ja ohjelmoinneista, joiden alle kitarat on enimmäkseen hukutettu. Vaikka Sharleen Spiterin ääni nostaa liikaakin hattua Kate Bushille sinänsä hienolla raidalla What About Us, siinä on kuitenkin riittävästi tunnistettavuutta ja omaleimaisuutta. Muutenkin materiaali täyttää listapopin laatuvaatimukset (jos sellaisia edes on) ja vaihtelevuuttakin löytyy.
Aina ”duetto”-sanan kuullessani irrotan varmistimen läppäristäni. Niinpä onkin yllättävä huomata, että Paul Buchananin lauluosuus istuu oivasti Spiterin kanssa keskitempoiseen Sleepiin ja tuo siihen tarvittavaa draamaa. Keskeistä paikkaa levyllä pitävä mahtiballadi Nevermind on kiekon ehdotonta kärkeä, koskettava, upeasti rakennettu kokonaisuus, joka kulminoituu komeaan, taustalauluin kuorrutettuun kertosäkeeseen. Nakuttaviin syntikoihin loppuva Just Hold On taas kuulostaa ylipaisutetulta eikä järin persoonalliseltakaan.
Albumin pitäminen 45-minuuttisena on hyvä ratkaisu näinä liikainformaation aikoina. Red Book on kelpo radiopoppia, jossa mikään ei töki ja joka onnistuu koukkujensa ansiosta ajoittain nostamaan kuulijan korvat hörölle.