Joskus aikoinaan keikkamatkoilla oli tapana käyttää ”aikuisten räppi” -määrettä pilkkakirveenä puhuttaessa silloin suurelta osin alkeellisella tasolla toimineesta suomiräpistä. Kyseessä oli yleensä joku ykköseen maanisesti nojaileva, pizzamainokselta kuulostava jantteri. Sitä ei nyt ehkä uskoisi, mutta kymmenisen vuotta sitten yrittäjiä riitti, koska hetkeksi saatiin luotua illuusio, että räppäämällä voi rikastua. No, se meni sitten ohi ja vuosien varrella suomalaisesta räpistä kehittyi upea ja heterogeeninen kulttuuri, joka tuo maailmaan monta hienoa kappaletta, keikkaa ja videota joka vuosi.
Uhanalainen muukalainen on aikuisten räppiä, mutta tällä kertaa pilkkakirveessä ei ole enää terää. Ruger Hauerista tuttu Tommishock tekee aikuisen ihmisen musiikkia, joka kertoo aikuisen ihmisen asioista, muun muassa mielenterveyshäiriöstä. Jotkut kappaleista ovat suorastaan häkellyttävän komeita. Wolfhausin tuottaman Psykoosiin-kappaleen tausta tukee sanoja lähtemättä tekemään ilmeisen hullua. Jessestä tutun Kalifornia-Keken tuottamat Mustaa terästä ja Nexus ovat levyn huippuhetkiä, varsinkin edellinen. Synkkää hippihämyilyä.
