On The Jungle Floor on Van Huntin toinen lp. Perinnetietoisessa ja moniäänisessä esityksessä soivat sulassa sovussa mustan musiikin suuruudet, Stevie, Prince, Curtis, Jimi, Sly, Isleyt sekä lukematon joukko muita, joiden varjossa 29-vuotias laulaja orkestroi.
Kitaravetoinen, siloteltu r&b ei tyhjenny helposti paikannettaviin vaikutteisiin, vaan Van Hunt valjastaa tietonsa ja taitonsa tuottamaan hyväntuulista, paikoin korkealentoistakin kirjoitustyötä sekä pidäkkeetöntä esittämistä. Eniten hiomista laulajalla riittää ilmeettömyydessään: huoliteltu ja värikylläinen tuotanto sekä kirjoitus edustavat ihailtavaa käsityötä, joissa ei kuitenkaan äänny tekijän läsnäolo. Kuuntelija jää rivien väliin etsimään laulajan minäkuvaa. Uskon monen pettyvän albumin heikohkoon kehityssuuntaan: Van Hunt tavoittelee selväpiirteisten tyylien kohtaamisissa piilevää synergiaa, mutta nykyhetki jää pysähdyksiin, eivätkä näköalat tulevaan avaudu.
On The Jungle Floorin vaikuttavaa pohjatyötä ei tule vähätellä. Se kytkee hyvin muodostuneen lp:n kaanoneihin, jotka antavat välittömälle musiikille arvaamattoman syvyyden.