VERNERI POHJOLA & BLACK MOTOR: Rubidium

VERNERI POHJOLA & BLACK MOTOR
Rubidium
TUM

Black Motorilta irtoaa usein rypäleinä. Omalla porukalla tehty Jumehniemi ilmestyi vasta, nyt on vuorossa yhteistyö monesti tamperelaistrion kanssa livenä soittaneen Verneri Pohjolan kanssa. Liitto on ollut luonteva lavalla ja sitä se on levylläkin. Rubidium saa joka kuulemalla lisää syvyyttä.

Black Motor lukeutuu suosikkibändeihini muun muassa rennon ja avomielisen asenteensa vuoksi. Se yleensä kirvoittaa parasta esiin kenestä tahansa yhtyeen lukuisista vierailijoista. Niin Pohjolastakin, joka ei tässä suosi tavaramerkkituhinaansa, vaan tiiviimpää sointia.

Vernerin moni-ilmeisesti mietiskelevä trumpetti leikkii Sami Sippolan rehevästi maanläheisen mutta loppupeleissä jotenkin kosmisen fonismin suojeluksessa kuin kotonaan. Myös unisonossa vedettyjen, vankasti melodisten teemojen klangi on täyteläinen. Ville Rauhalan (kontrabasso) ja Simo Laihosen (rummut) komppi on sitä lajia, jossa abstrakteimmillaankin on grooven tuntu. Tosin basso nousee paikoin solistiseenkin osaan, esimerkiksi Vainilan energisessä alkujaksossa.

Materiaali kattaa melkoisen alueen Pohjolan ja Rauhalan originaaleista Edward Vesalaan – jolle Rubidium onkin selkeästi sukua –, viime vuosisadan venäläissäveltäjä Rimsky-Korsakoviin ja 1900-luvun alun amerikkalaisfonisti Rudy Wiedoeftiin. Silti kokonaisuus on erittäin ehjä.