WAGNER PÁ: Brazuca Matraca

WAGNER PÁ
Brazuca Matraca
Virgin

Brasiliassa riittä hienoja musiikintekijöitä. Nuoren polven edustaja Wagner Pá tekee näköistään jälkeä. Samba ja monet muut kotimaan juurieväät sulautuvat kokonaan omissa lauluissa luontevasti reggae- ja trip/hip-hop-vaikutteisiin samoin kun etniset, akustiset ja sähköiset instrumentit elektronisiin.

Perusbändi koostuu kahdesta kitaristista, basistista, rumpalista ja perkussionistista liiderin laulaessa täyteläisen pehmeällä, matalahkolla äänellä. Hän käsittelee myös kielisoittimia ja huiluja. Tunnelmat ovat rentoja ja melodiat haikeita, mutta silti useimpia lauluja voi mainiosti tanssiakin.

Páta voisi kuvata Brasilian Manu Chaoksi. Hengenheimolaisuus on ilmeistä ja Chao laulaakin taustoja monella raidalla. Brazuca Matraca viettelee sillä tavalla vaivihkaa, että se näyttää toimivan melkein missä tahansa fiiliksissä, mutta huvisavukkeen kanssa chillatessa se on parhaimmillaan. En ymmärrä kuka voisi vastustaa sekä englanniksi että portugaliksi lauletun, huuliharpun saattaman ja Stonesin Satisfactionia siteeraavan Coldin hiljaista kodikkuutta tai perkussiivisesti sambailevaa Falando Altoa, jonka kruunaa jostai trance-palasta sämplätty, yksinkertaisuudessaan nerokkaan kosminen syntikan vonkaisu.

Folían suola tulee jamaikalaisen raukeasti venyvästä pasuunasta. Cambiarissa sen tekee intiaanihenkinen huilu ripeän Xino Xanon nytkyttäessä cumbian ja reggaen vastustamattomana hybridinä. Wake Up on kuin Astrid Gilberton bossanovan päivitys. Loputtoman sielukas kiekko!