Deep Purplen alkuaikoina meno oli niin niukkaa, että Ian Gillankin joutui ravintotarpeissaan turvautumaan eläinkaupan antimiin

Legendaarisimmatkin orkesterit ovat usein ponnistaneet varsin vaatimattomista lähtökohdista. Monet nuorista ja nälkäisistä muusikoista ovat joutuneet asumaan, jos eivät nyt suoraan kadulla, niin ainakin rämässä kiertuepakussa tai toinen toistaan arveluttavien hahmojen kansoittamissa kimppakämpissä.

Sama pätee Deep Purple -laulaja Ian Gillaniin, joka joutui uransa alussa turvautumaan eläinkaupan valikoimiin nälän loitolla pitääkseen.

Gillan muisteli Classic Rockin mukaan Mojolle, että rahat olivat alussa niin tiukilla, että hän ”täydensi ruokavaliotaan paikallisesta eläinkaupasta hankituilla koirankekseillä”. Niukkuudesta huolimatta Gillan on sitä mieltä, että ”vastoinkäymiset ovat osa hauskuutta. Sitä ei ajattele silloin niin, mutta se on.”

Vuonna 1969 Gillan ja basisti Roger Glover korvasivat yhtyeen alkuperäiset jäsenet Rod Evansin ja Nick Simperin. Poppoosta muodostui kera Ritchie Blackmoren, Jon Lordin ja Ian Paicen kanssa yhtyeen ikoninen Mark II -kokoonpano, joka debytoi Lontoon Speakeasyssä 10. heinäkuuta 1969.

”Olin innossani ja peloissani”, Gillan muistelee hetkeä. ”Ajattelin että kaikki tähän mennessä on johtanut tähän hetkeen.”

”Heti kun Gillan alkoi laulaa, kaikki kävi järkeen”, Paice lisää.

Vaikka matkalle on mahtunut mutkia jos jonkinlaisia, Gillan sanoo rakastavansa edelleen tovereidensa kanssa soittamista.

”En voisi koskaan ajatellakaan meidän olevan sosiaalisesti läheisiä ilman Purplea”, Gillan sanoo. ”Yhdistävinä tekijöinä toimivat musiikki ja huumori… vähättelen sitä, mutta samalla suorastaan jumaloin sitä.”