Sattuipa sosiaalisessa mediassa silmään hauska Duff McKaganin kysymys & vastaus -haastattelu. Metal Hammer uteli kesällä Guns N’ Roses -basistilta kaikenlaisia asioita – esimerkiksi sitä, mikä on ollut monenmoisissa sotkuissa marinoituneen muusikon pahin yksittäinen huumekokemus. McKaganin mieleen tulee ensimmäiseksi eräs kerta, kun hän 15-vuotiaana söi liikaa psykedeelisiä sieniä.
”St. Helens -tulivuori purkautui silmieni edessä, ja seuraavaksi peikkoja alkoi ryömiä ulos sydämestäni”, McKagan muistelee haastattelussa.
”Olin ystäväni auton takapenkillä, olin vetänyt aivan liikaa psykedeelejä ja jotkut huligaanit alkoivat hakata sitä autoa. Samaan aikaan minä katsoin, miten peikkoja kiipesi ulos sydämestäni. Mutta olin ostanut liput Iggy Popin keikalle ja aioin mennä sinne, vaikka mikä olisi. Katsoin sitten vain Iggyä, ja se veti minut takaisin huonolta tripiltä.”
Melkoista menoa. Mainitaan nyt bonuksena, että McKaganilta kysyttiin jutussa myös mielipidettä viime aikoina yleistyneistä musiikkielokuvista. Basisti löytää niistä jotain hyvää, mutta paljon huonoakin.
”Enpä tiedä. Haluan tavallaan pitää muistoni näistä ihmisistä koskemattomina”, McKagan pohtii.
”Olen suuri Queenin fani, ja jos heidän elokuvansa olisi ollut pelkkä tyhjä valkokangas jonka taustalla olisi soinut parin tunnin ajan Queenin musiikkia, olisin rakastanut sitä. Mutta nyt elokuvassa oli joitain selkeitä asiavirheitä. En halua kuitenkaan valittaa liikaa.”
”Näin myös The Dirtin, ja se tavallaan onnistui vangitsemaan 1980-luvun Sunset Strip -skenen pimeän puolen. Aion katsoa myös Elton John -elokuvan, ja Lords of Chaoskin on listallani. Mutta suoraan sanoen vietän elämäni rock’n’rollin parissa, joten lukisin vapaa-ajallani mieluummin vaikka jotain historiaa käsittelevää kirjaa.”