Maaliskuussa 2016 Terveet Kädet tuli tiensä päähän. Läjä Äijälä oli saanut tarpeekseen Pissan ja paskan esittämisestä ja päätti tylysti pistää bändin kylmäksi. Machine Messiahia kuunnellessaan ei voi välttyä ajatukselta, että Sepulturan kannattaisi ottaa mallia alkuaikojensa lappilaisilta esikuviltaan.
Sepultura on edennyt 14. albumillaan tilanteeseen, jossa sen 2000-luvun soundi on puhtaaksi koluttu luu. Sepulturan uusi konseptialbumi kuulostaa vaivaannuttavalta jo optimistisimmankin kuuntelijan korvaan. Albumin robotisaatio-teemasta on hyvin hankala saada minkäänlaista otetta.
Levyn aloittava nimikkokappale nostaa kuulijan odotuksia jopa System Of A Downia muistuttavalla tunnelmallaan, mutta osoittautuu tyhjäksi lupaukseksi. Phantom Selfin kitara- ja viulusooloihin päästäessä suunta tuntuu olevan täysin hukassa. Aivan kuin bändi olisi vääntänyt suorat mutkiksi vain löytääkseen jonkinlaista särmää kappaleisiin.
Vertailujen tekemiseltä vanhaan Sepulturaan ei voi välttyä, vaikka bändin ”uusi” vokalisti Derrick Green on viihtynyt bändissä jo kaksi vuosikymmentä. Ehkä Andreas Kisserin johtama Sepultura saisi luotua jotain uutta ja raikasta, jos se luopuisi vanhan nimensä taakasta.
