SEPULTURA: The Mediator Between Head And Hands Must Be The Heart

SEPULTURA
The Mediator Between Head And Hands Must Be The Heart
Nuclear Blast

Max Cavalera lähti Sepulturasta noin 17 vuotta sitten. Eihän sellaista pitäisi enää edes muistella, mutta kun Sepultura ei ole sittemmin ollut oma itsensä ja edelleen Arise (1991) edustaa itselleni Sepulturaa parhaimmillaan. Sittemmin Sepultura on pohjansa nähnyt, parhaansa tehnyt ja pystynyt kuitenkin jatkamaan, mitä voi kaiketi pitää saavutuksena sinänsä.

Uusi levy edustaa ehkä nykymuotoisen Sepulturan jonkinlaista keskiarvoa asettumalla hardcoren ja thrashin puoliväliin, mutta kun sen on kuunnellut muutamaan kertaan lävitse, ei olekaan kovin vakuuttunut. Periaatteessa bändin biiseistä voi hyvällä tahdolla löytää idean jyväsen, mutta näkemys toteutuksesta puhumattakaan tuntuu olevan hakusessa. Riffit ovat puolivillaisia ja bändin vihainen asenne vaikuttaa lähinnä näennäiseltä. Lisäksi Derrick Green epälaulaa laiskasti. Ehkä siksi hänen osuutensa on jätetty miksauksessa kaiken muun alle.

Sepulturan uutuus on lähinnä kelpo demo, jonka äärellä bändin olisi pitänyt pohtia sovitusten ja äänimaisemansa perimmäisiä kysymyksiä. Hyvänä hetkenä voi sielunsa korvin kuulla, minkälainen lopputulos saattaisi olla.