WIGWAM: Fairyport

Arvio julkaistu Soundissa 4/2014.
Kirjoittanut: Juho Äijö.

Arvio

WIGWAM
Fairyport
Svart

Wigwamin kolmas albumi Fairyport oli yhtyeen ensimmäinen oikeasti merkittävä julkaisu, joka on myöhemmin kanonisoitunut yhdeksi suomiprogen kulmakivistä. Vaikka albumia voi pitää siirtymävaiheena pop-progesta kohti temaattisia kokonaisuuksia, on osa sen viehätystä nimenomaan ilmava päämäärättömyys. Yhtyeen jäsenistä Jim Pembroke, Jukka Gustavson ja Pekka Pohjola sävelsivät kukin tahoillaan noin levypuoliskon verran kujeilevaa musiikkia, viimeisen siivun sisältäessä Jukka Tolosen kanssa Tavastialla soitetun jamin.

Ristiriitaisesti Fairyport toimii mainiosti kokonaisuutena, mutta käytännössä jokaisen kappaleen voi nostaa siltä myös erikseen esiin. Mikäli Wigwam olisi saanut ansaitsemansa menestyksen myös ulkomailla, pidettäisiin Losing Holdia ja Lost Without A Tracea hämyrokin klassikkoina.

Omaan korvaani Fairyportin tuore uusintajulkaisu soi dynaamisemmin kuin Love Recordsin alkuperäispainos tai Johannan reilun kymmenen vuoden takainen uudelleenmasterointi. Svart Records antaa malliesimerkkiä myös kansien suhteen – vinyylit on pakattu valtavaan ja paksuun tuplagatefoldiin, jonka kylkiäisenä tulee levyn vaikeaa syntyhistoriaa avartava ja sanoitukset käännöksineen sisältävä kirjanen.

Lisää luettavaa