Arvio: Van Halen -kirja Eruption piirtää kuvan ujosta, sydämellisestä ja tuittupäisestä kitarasankarista

MediaPunch / Shutterstock / AOP

Paul Brannigan
Eruption – Eddie Van Halenin tarina
Bazar

Teksti: Kimmo K. Koskinen

Nimensä perusteella Eruption on vuonna 2020 syöpään kuolleen kitaralegenda Eddie Van Halenin elämäkerta, vaikka pikemminkin se käy bändihistoriikista. Kirjan pääosassa on tietenkin EVH kitaroineen, mutta vielä selvemmin se on kertomus Van Halen -yhtyeen synnystä, sinnikkäästä uran aloituksesta ja kehityksestä yhdeksi maailman kärkiyhtyeistä.

Julkisuudessa verrattain hiljaisena pitäytynyt kitarasankari pääsee ääneen varsin vähän, eikä miehen yksityiselämästä ole paljoakaan kerrottavaa ulkopuolisten perhenoteerauksien ja päihdehämminkien lisäksi. Miehen persoonasta piirtyy ujon ja sydämellisen mutta myös päihdeongelmaisen tuittupään kuva. Myöskään sävellysprosessista, soittotekniikasta tai -välineistä ei liiemmin heru syvempää tietoa. Kenties Eddien vetäytyvyyden vuoksi tarinaa kerrotaan monin paikoin David Lee Rothin sanoin.

Tästä huolimatta Eruption on sujuvasti rakennettu opus, jonka suomennoskaan ei aiheuta hampaidenkiristystä. Faktaa ja detaljeja riittää yllin kyllin, mutta niiden massa ei vie liikaa huomiota kerronnalta. Kirjoittaja käyttää taidokkaasti itse keräämäänsä runsasta haastatteluaineistoa ja ulkoisia lähteitä sekä pidättäytyy kiitettävästi oman mielipiteensä julkituomisesta ja levyjen ruotimisesta.

Eddien pääasiallinen kiistakumppani Roth näyttäytyy kirjassa vähän kyseenalaisessa valossa, mutta tämä sävy on opuksen ainoa erikoisuus – ja kertoohan se yhtyeen uraa riivanneista henkilökemian hankaluuksista. Positiivista on, että myös vastapuolet Sammy Hagarista Michael Anthonyyn saavat ainakin jonkinlaiset puheenvuorot.

Vaikka kirja käsitteleekin Van Halen -perhettä, Eddien aisapari Alex-veli on tarinassa kuin haamu. Tämän suhde Eddieen ja eritoten miehen rumpalointi on harmillisen vähäisessä roolissa. Van Halen -kirjana Eruption on varsin mainio, mutta henkilökuvana ei kovinkaan syvällinen.

Arvio on julkaistu Soundissa 10/22.