Minulla on outoja tapoja. Yksi niistä liittyy Gramexpress-lehden lukemiseen. Tarkistan ensimmäisenä Gramex ry:n jäsenlehden kunkin numeron viimeisiltä sivuilta, että paljonko RinneRadio on saanut tukiaisia. Viime vuoden viimeisten päätösten joukosta en Suomen tuetuimman bändin nimeä löytänyt, mutta paljon muuta mielenkiintoista sentään tuli vastaan. (Viime syksynä RinneRadion levylle toki myönnettiin 2500 euroa.)
Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK on tekijänoikeusjärjestö Gramexin yhteydessä toimiva instanssi, joka myöntää tukea kotimaiseen äänitetuotantoon, audiovisuaaliseen tuotantoon sekä esiintymistilaisuuksiin ja vientiin. Merkittävä osa jaettavista rahoista on ulkomaisille oikeudenhaltijoille kuuluvia esityskorvauksia, jotka on kansainvälisen sopimuksen mukaan jätetty tilittämättä ja käytetään suomalaisen musiikin toimintaedellytysten parantamiseen. Tavallaan siis levy-yhtiöt ovat hyvää hyvyyttään luovuttaneet kyseiset rahat suomalaisen rockin edistämiseksi.
ESEK nimeää tärkeimmäksi tukikriteerikseen laadun. Sen määrittävät eri alojen asiantuntijajaostot, joiden kokoonpanot on nähtävissä ESEKin sivuilta (www.esek.fi). Monet päättäjät ovat musiikkibisneksen vaikuttajia, jotka itsekin tahtovat palansa kakusta. Muun muassa sen vuoksi monet pienyhtiöt katsovat jakoprosessia pahalla silmällä.
Vuoden 2007 aikana ESEK jakoi tukea hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Äänitetukea myönnettiin 234 levylle, yhteensä noin 400 000 euroa. Levyistä popin tai rockin piiriin saattoi lukea noin puolet. Monikansallisten yhtiöiden osuus tuotantotuesta oli noin 25 prosenttia.
Levy-yhtiöiden välisen herrasmiessopimuksen mukaan tukea ei haeta eikä myönnetä sellaisille artisteille, joiden edellinen levy on myynyt kultaa. Tai tarkemmin sanottuna ei myönnetä sellaisen artistin seuraavalle äänitteelle. Muuhun tarkoitukseen rahaa voi toki anoa. Tälläkin kertaa Eppu Normaalin köyhät pojat ovat saaneet 5000 euroa musiikkivideon tekemiseen. Kyseinen video ei ole silmiini osunut, joten sen taiteellista arvoa en pysty kommentoimaan, mutta varmasti tuki meni tarpeeseen – ainakin vastikään 180 000 euron laskun Eppu Normaali Oy:lle aiheuttaneen laitesopimussotkun jälkeen.
Usein ESEKin tuki osuu oikeaan osoitteeseen, mutta toisinaan päätöksiä on mahdoton lukea nauramatta itsekseen. Riistetyt-yhtyeen punkpappojen Brasilian-kiertueen rahoittamista 800 eurolla en jaksa ruveta kyseenalaistamaan, mutta ainakin minun mielestäni Warner Music olisi voinut jättää hakematta tukea Northern Kingsin laskelmoidulle ja lattealle hevivitsille.
Tosin ei kai tässäkään tapauksessa tyhmä ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa. Ja ESEK on todellakin antanut: 3500 euroa hevihumoristien albumille ja vielä 2000 euroa heidän musiikkivideolleen, jota kuvattaessa hevilaulajat eivät edes vaivautuneet samaan aikaan samaan paikkaan. Jotenkin tuntuisi sopivalta, että levy-yhtiöt rahoittaisivat joulumarkkinoiden surullisimmat vedätykset itse.
Ja saman tien voisi sopia siitäkin, että SonyBMG tekee tästä lähtien Idols-tuotannot ihan omalla rahalla ja riskillä. Anna Abreun ja Katri Ylanderin uraa edistettiin ESEKin viimeisimmässä jaossa yhteensä 8750 eurolla. Edellisellä kierroksella rahoitettiin Ari Koivusen videota.
En usko, että mikään mainituista projekteista olisi jäänyt toteutumatta ilman ESEKin tukea. Rahaa kipeämmin tarvitsevia sen sijaan olisi ollut jonoksi asti. Niihin ei kuulu laimea The Giant Leap -yhtye, jonka albumia tuettiin 3500 eurolla. Siis lähes kolmella eurolla jokaista Suomessa myytyä levyä kohti.
Apurahakäytäntö on rockin piirissä hankala ja arka aihe. On vaikea kuvitella esimerkiksi Damn Seagullsin ja The Flaming Sideburnsin soittajia puhumaan näistä asioista helsinkiläiseen rockravintolaan: ”Me saatiin ESEKiltä ihan kivasti tukea Amerikan-kiertuetta varten. Miten teillä meni? Irtosiko fyrkkaa?”
Tero Alanko