Charlie Watts – Rolling Stonesin sydän
Docendo
Konkaritoimittaja Paul Sextonia on kiitettävä rohkeudesta. Hän pitäytyy toistamasta The Rolling Stonesin kanonisoitua tarinaa ja keskittyy Charlie Wattsin henkilökuvaan. Siinäkin riittää ruodittavaa.
Kaksi vuotta sitten kuollut rumpali oli yhtyeensä salaperäisin hahmo, jonka olemuksessa vaatimattomuus kohtasi omanarvontunnon, hajamielisyys pakkomielteisen tarkkuuden ja jazz-tausta rock-tähteyden. Yhtyeen pitkään tuntenut Sexton hyödyntää teoksessaan niin arkistojaan kuin uusia haastattelujakin.
Wattsia muistellaan lähipiirin äänin, joiden kertoma ulottuu elementtitalossa vietetystä lapsuudesta jättikiertueiden ja kartanoelämän kirjomaan vanhuuteen. Kehysten sisälle piirtyy originelli taiteilija, jolle menestys tarkoitti ennen kaikkea mahdollisuutta vetäytyä viktoriaaniseen kuplaan hevostiloineen ja keräilyharrastuksineen.
Kirjassa riittää anekdootteja, mutta tasapainoon ne eivät asetu. Lämminhenkisten muisteloiden informaatioarvo vaihtelee, eikä Wattsin jokaista lausahdusta legendaarisena pitävä Sexton osaa seuloa olennaista esille. Myös kehäpäätelmien ja toiston puurouttama rakenne pettää. Monet Wattsin elämän saumakohdat kuitataan hienotunteisen ylimalkaisesti, kun taas miehen ystävilleen ostamia lahjoja listataan kokonaisen luvun verran. Rumpalin soittotyyli ja musiikillinen panos hahmottuvat lähinnä ilmeisimpien huomioiden ja loputtomien jazz-projektien kautta.
Ylhäisessä sulkeutuneisuudessaan Charlie Watts on ollut varmasti vaikea ihminen summattavaksi. Tuntuu silti irvokkaalta, että hänen auktorisoidusta elämäkerrastaan puuttuu rytmi.
Teksti: Hannu Linkola
Arvio on julkaistu Soundissa 11/23.