Englantilainen extreme metal -suuruus Cradle of Filth nousi brittifestari Bloodstockin päälavalle elokuun puolivälissä. Kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen varsinainen keikka sitten marraskuun 2019.
− En kykene sanoin kuvailemaan, miten hienolta tuntui esiintyä pitkän tauon jälkeen. Olen keikkaillut aktiivisesti 1990-luvun alkupuolelta, ja siitä on tullut täysin erottamaton osa minua. Kun se yhtäkkiä repäistiin pois, se tuntui hirveältä, sanoo laulaja Dani Filth.
− Bloodstock-viikonloppu oli muutenkin aivan uskomaton. Pääsin tekemään vierailun Kreatorin keikalle ja vedimme yhdessä Betrayer-kappaleen. Kreator on eräs kaikkien aikojen parhaista thrash metal -bändeistä, joten tämä vierailu oli minulle suuri kunnia. Kaiken huipuksi festari päättyi Judas Priestin keikkaan, ja minulla oli suunnilleen tippa linssissä, kun seurasin Rob Halfordin ja kumppaneiden mahtavaa toimitusta.
Judas Priest juhlisti Bloodstockissa viidenkymmenen vuoden mittaista taivalta heavy metalin maailmassa. Cradle of Filthin mittarissa on puolestaan kolme vuosikymmentä. Miltä se tuntuu?
− Wikipediassa saattaa lukea, että Cradle of Filthin perustukset valettiin 1991, ja toki tästä tiedosta löytyy myös totuuden siemen. Itse ajattelen kuitenkin niin, että bändi aloitti toden teolla vasta vuonna 1994, kun julkaisimme The Principle of Evil Made Flesh -debyyttilevyn. Se oli hetki, kun bändi alkoi toimia ammattimaisesti, eikä touhu ollut enää pelkkää puuhastelua.
Cradle of Filthin tuore studiolevy kantaa otsikkoa Existence Is Futile. Se olisi sopinut mainiosti 30-vuotisjuhlajulkaisuksi, sillä albumi kuulostaa kokoelmalta, joka niputtaa yhteen bändin pitkän uran parhaita puolia.
− Takavuosilta löytyy Cruelty and the Beastin (1998) kaltaisia merkkiteoksia, mutta kyllähän Existence Is Futile nousee erittäin korkealle, kun mietin Cradlen parhaita julkaisuja, laulaja sanoo.
− Johtuen pandemiasta, levyn tekeminen oli aivan erilaista kuin aikaisemmin. Käytimme albumin valmistelemiseen ja erityisesti viimeistelyyn huomattavasti enemmän aikaa kuin takavuosina. Voin kertoa, että tuottaja Scott Atkinsin kasvot alkoivat tulla aika tutuiksi, kun näimme toisiamme melkein päivittäin kuukausien ajan. Hah hah!
− Meillä oli myös tuuria… Yhtyeen kokoonpanosta nimittäin löytyy pari Tšekin kansalaista, mutta onneksi saimme rumpali Martin ”Marthus” Škaroupkan ja kitaristi Marek ”Ashok” Šmerdan osuudet taltioitua ennen rajojen sulkeutumista.
− Siitä tuleekin mieleen… Toivon mukaan korona-aika kuuluu uudella levyllä tietynlaisena ”aavemaisuutena”. Oli nimittäin hyvinkin aavemaista körötellä muutaman kymmenen kilometrin päässä kodistani sijaitsevalle Grindstone-studiolle täydellisen autioita katuja ja kyläteitä pitkin. Rakastin sitä hiljaisuutta ja outoa tunnelmaa!
Entä liittyykö levyn otsikko vapaasti suomennettuna vaikkapa ”olemassaolo on turhaa” – suoraan tähän pandemia-aikaan?
− Ei. Albumin tekstit käsittelevät esimerkiksi eksistentialismia, elämän merkityksettömyyttä, monenlaisia pelkotiloja, erilaisia moraalikäsityksiä ja niin edelleen. Kun sitten mietin näitä asioita yhdistävää nimeä, keksin otsikon Existence Is Futile, sanoo Filth.
− Täytyy myös huomauttaa, että levyn nimi saattaa kuulostaa hyvinkin pessimistiseltä ja jopa nihilistiseltä, mutta otsikkoon liittyy myös positiivinen puoli. Ajatelkaamme vaikkapa kuolinvuoteella makaavaa ihmistä… Hänestä voi ikävä kyllä tuntua, että elämä meni hukkaan ja kaikki oli turhaa. Entäpä jos siis käyttäisimme oman lyhyen aikamme tällä pallolla niin, että viimeisellä hetkellä mielen valtaisikin ”vau, elin täysillä koko ajan, elämä ei mennyt todellakaan hukkaan” -ajatus? Ainakin minä pyrin siihen, että omien päivieni päättyessä voisin hymyillä leveästi!
Otetaanpa vielä yksi juttu. Pitääkö todella paikkansa, että suunnittelet yhteistyötä Ed Sheeranin kanssa?
− Kyllä. Cradle of Filth kiertää lähiviikkojen aikana USA:ssa, mutta kun palaan Englantiin, minun ja Edin olisi määrä tavata kasvotusten. Kun Ed oli teini-ikäinen, hän oli kova metallifani, ja me aiommekin nyt katsoa, saisimmeko jotakin hienoa aikaan yhteistuumin!
Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 9/21.
