AIMEE MANN: The Forgotten Arm

Arvio julkaistu Soundissa 05/2005.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Bachelor No. 2 -albumin (1999) jälkeen Aimee Mannin Lost In Space (2002) oli lähes kliininen pettymys. Viidennellä omalla levyllään Mann on jälleen ilahduttavasti terästäytynyt. Yksi syy The Forgotten Armin onnistumiseen lienee, että se on synnytetty ylipitkän studiossa hieromisen sijasta äkkiä viime kesänä.

Arvio

AIMEE MANN
The Forgotten Arm
SuperEgo

Bachelor No. 2 -albumin (1999) jälkeen Aimee Mannin Lost In Space (2002) oli lähes kliininen pettymys. Viidennellä omalla levyllään Mann on jälleen ilahduttavasti terästäytynyt. Yksi syy The Forgotten Armin onnistumiseen lienee, että se on synnytetty ylipitkän studiossa hieromisen sijasta äkkiä viime kesänä. Samalla Mann on halunnut puhaltaa viidessä päivässä kiinteän bändin kanssa soitettuun, Johnin ja Carolinen rakkaudesta ja on the road -seikkailusta löyhän temaattisesti kertovaan albumiin 70-lukulaisen hengen.

Voittopuolisesti keskitempoisen The Forgotten Armin biisit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jälleen kuin yhdestä nuotista veistettyjä. Ja vaikka Aimee Mannin laulutapa on pikemminkin puoliflegmaattisen raukea kuin energinen, niin kuulijaa lähelle tuleva lämmin äänensä tekee kokonaisuudesta aseistariisuvan. Levyllä ei kuule mitään turhaa ja Mannin ilmaisu on saanut takaisin harvinaislaatuisen puhuttelevuutensa.

The Forgotten Armin tasaisesta materiaalista nousee muutama laulu yli muiden. Going Through The Motions on reippaudessaan ilmetty pophitti. She Really Wants Youlla yhtyeen soitossa on häivähdys myöhempien aikojen Beat-lesia Billy Prestonin uruilla maustettuna. Little Bombs voi puolestaan olla kaunein ja lempein laulu, mitä sienipilvistä on koskaan kirjoitettu. 

Lisää luettavaa