AMERICAN MUSIC CLUB: The Golden Age

Arvio julkaistu Soundissa 01/2008.
Kirjoittanut: Kai Latvalehto.

American Music Clubin toisen levyn bändin uuden tulemisen jälkeen piti alun perin ilmestyä nimellä MacArthur Park Music Club, sillä alkuperäisestä yhtyeestä ovat jäljellä enää kitaristi Vudi (joka ajaa päivisin paikallisbussia ja on suomalaisen pelimannimusiikin ystävä) sekä laulaja-biisintekijä Mark Eitzel.

Arvio

AMERICAN MUSIC CLUB
The Golden Age
Cooking Vinyl

American Music Clubin toisen levyn bändin uuden tulemisen jälkeen piti alun perin ilmestyä nimellä MacArthur Park Music Club, sillä alkuperäisestä yhtyeestä ovat jäljellä enää kitaristi Vudi (joka ajaa päivisin paikallisbussia ja on suomalaisen pelimannimusiikin ystävä) sekä laulaja-biisintekijä Mark Eitzel. Itse asiassa bändin nimi olisi kannattanut vaihtaa jo aikapäiviä sitten, sillä sen onnettoman geneerinen nimi on varmaan vieraannuttanut vuosien varrella monta potentiaalista ystävää.

Musiikin ydin – Eitzelin raskasmielinen, puolimelodinen synkkyys – ei onneksi ole höyhentynyt pätkääkään vuosien saatossa, vaikka bändin yleissoundi on keventynyt. Eräs takavuosien amerikkalaisvieras totesikin, että pitikin tulla Suomeen asti kuulemaan näin masentavaa kalifornialaista musiikkia. Ihme on sekin kuinka R.E.M.in, Wilcon tai vaikkapa The Nationalin fanit eivät ole ottaneet American Music Clubia täydellisesti haltuunsa.

The Golden Agella meno ei ole yhtään valjumpaa kuin millä tahansa edelleen toimivalla 90-luvun alun suuruudella. Hetkittäin käy vieläkin ilmi, miksi yhtyeen albumit Everclear (1991) ja Mercury (1993) olivat aikansa terävimpiä ajankuvia. Voidaan kai puhua menneisyyden potentiaalista, joka ei koskaan toteutunut, mutta heijastuma tuntuu tänä päivänä saakka.

Lisää luettavaa