Syksyinen sopraanosaksofoni soi vaivattoman elegantisti pianon kuljettaessa kappaletta vakaasti eteenpäin. Tämä on varmasti Bill Evansin levytys, tuttavani arvelee.
Väärin, vaikka soundissa onkin samankaltaista ihailtavaa ajattomuutta. Esittäjänä on viime aikoina myötätuulessa olleen nuoren pianistin ja säveltäjän Artturi Röngän luotsaama kvartetti. Kokoonpanon muita jäseniä ovat saksofonisti Sampo Kasurinen, basisti Eero Seppä ja rumpali Jonatan Sarikoski – kaikki erinomaisia muusikoita. Varsinkaan Kasurisen soitosta ei voi olla pitämättä.
Muun muassa vuonna 2012 Jazzverk-sävellyskilpailun voittanut Rönkä on säveltänyt itse kaikki esikoisalbumin kappaleet. Rönkä onkin kypsä muusikko, jonka sävellykset hengittävät nautinnollisesti. Kappaleet eivät kuitenkaan ole turhanpäiväistä taustamusiikkia, vaan niissä riittää kiinnostavia melodisia oivalluksia ja rakennelmia.
Monet kappaleet ovat tunnelmaltaan hienovaraisen arvoituksellisia, kuten suosikkini Medianoche. Rumpujen ja basson avulla kappale kasvaa kiehtovan ylväisiin mittoihin.
Tämä albumi on erinomainen valinta kaikille aistikkaan suomalaisen jatsin ystäville.