Arvio: Diskoskorpioni, peltihumanoidi ja kaikkea muuta merkillistä – Wöyhin addiktoivaan outoiluun ei väsy

Arvio julkaistu Soundissa 1/2023.
Kirjoittanut: Mape Ollila.

Arvio

Wöyh!
Tähti
Kaskelotti Records

On aika ryystää huihai-drinkki ja aloittaa iloinen sätkintä, sillä lemiläisveljesten viides albumillinen wöyhöprogea on laskeutunut keskuuteemme. Hyyrysten tämänkertainen teos on totuttuun – jos tähän kimpoiluun nyt voi yleensäkään tottua – tapaan piripintaan täynnä aina yhtä hämmentävää mutta ihastuttavaa viiripäisyyttä. Tähtiniittyjen ojanpohjilla kahlailevat tällä kertaa muun muassa diskoskorpioni, liikuttumaan kykenevä muuntopäinen peltihumanoidi ja kaihoisan vapaudenkaipuinen sarvipää Taurus.

Jussin ajatuksenvirtamaisista, naivistisista sanoituksista ja velipoika Antin sorvaamasta omalla ainutlaatuisella tavallaan rennosti groovailevaa mutta nyrjähtänyttä suomiprogea, metallia, ihan silkkaa luovaa hulluutta ja nyt myös orkesteritaustoja sekoittelevasta musiikista on syntynyt jälleen kerran valloittavan järkiheitto ja ärsyttävyyteen saakka addiktoiva palapeli, jonka osat eivät taida olla peräisin edes samasta kuvasta.

Omaa sirkusmusiikkilogiikkaansa noudattelevalla Tähdellä suoapinat kohtaavat Armin ja Dannyn ja hetken päästä toisaalla kolho riffi komppaa perkussiivista puhelaulua biisissä, jonka c-osa vihelletään. Huumorimusiikki on vaikea laji, mutta Wöyhin outoiluun ei väsy.

Lisää luettavaa