Stam1nassa ja YUP:ssä vaikuttavien Hyyrysen veljesten toinen albumi Dwzyrek kuittaa vaivatta kuukauden hämmentävimmän levyn pokaalin muutoinkin kuin vain kryptisellä nimellään. Parivaljakon villi ja vapaamuotoinen sekametelisoppa naittaa YUP-tyylistä nyrjähtelyä, kraut- ja taiderockia, jeanmicheljarremaista kasarisoundista elektrosynapoppia sekä progea nerokkaassa sekoitussuhteessa, kaikki suodatettuna jonkinlaisen Uuno Turhapuron tunnarista jalostetun filtterin läpi ja enimmäkseen laulettuna Stam1nasta tuttuun tapaan.
Voin hyvin kuvitella että sekoitus on osan kuuntelijoista mielestä täysin sietämätön. Niin minäkin ensin kuvittelin sen olevan.
Hämäryydestään huolimatta sekoilu kuitenkin nappaa mukaansa ja levyn loputtua päähän on porautunut aivan liian monta korvamatoa. Hyyrysten kajahtaneessa odysseiassa seilataan toista vuotta paratiisisaarelle, kuunnellaan tapiirien sonetteja, ryövätään aarteita, soditaan pingviinejä vastaan ja myötäeletään kaupunkiin muuttavan lokin elämän vaikeutta.
Konsepti on yhtä aikaa pöhkö ja nerokas. Järkiheitto Dwzyrek kiehtookin ensin lähinnä kummallisuudellaan, mutta parin kuuntelukerran jälkeen sitä huomaa nielaisseensa sävelmistä ihan liian monta koukkua, että niistä pääsisi enää irti.
