Huh! Ihan ok -tason metallibändinä pitämästäni Avenged Sevenfoldista onkin näemmä kuoriutunut taiteellisesti hyvin kunnianhimoinen ilmiö. Life Is But A Dream… on älllistyttävä spektaakkeli, joka kallistaa runsaudensarvimaisella olemuksellaan kuulijat takuuvarmasti joko kiivaasti puolesta tai vastaan. Yllättävyys, kunnianhimo ja totaalinen piittaamattomuus genrerajoista osoittavat selkeästi loistavan albumin merkkejä, semminkin kun sävelissä on kosolti itua.
Avenged Sevenfold onkin onnistunut kyhäämään erinomaisen sillisalaatin. Villisti rönsyilevällä idea- ja toteutustasolla se vertautuu laajennettuun moderniin metalliversioon Queenin Bohemian Rhapsodysta tai kevennettyyn muotoon Between The Buried And Men korkealentoisen eeppisistä proge metal -teoksista. Tunnelmat, tempot, instrumentaatio ja tyylit vaihtelevat tämän tästä erittäinkin radikaalisti, mutta yhtye saa tyylistä, tunnelmasta ja ilmaisutavasta toiseen poukkoilevan kokonaisuuden toimimaan hämmentävän hyvin.
Life Is But A Dream… vaatii toki kuulijalta henkisesti valmiutta ottaa vastaan mitä eteen tulee, ja myös sietää selkeästi runsasta ei-metallista ilmaisua ja vuoristoratamaista muotokieltä. Jämäkkä rock-asenne ja erinomaiset melodiat pitävät näpeissään niin vahvasti, että hämmennys muuntuu kuuntelujen myötä riemusaatoksi.
