Arvio: Tomi Koivusaaren Bjørkø pysyttelee lähellä Amorphista mutta seisoo oikeutetusti omilla jaloillaan

Arvio julkaistu Soundissa 11/2023.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Bjørkø
Heartrot
Svart

Amorphis-kitaristi Esa Holopainen julkaisi pari vuotta sitten oman sooloalbuminsa Silver Lake -nimikkeen alla. Nyt on puolestaan Tomi Koivusaaren vuoro esitellä maailmalle oma sooloprojektinsa Bjørkø ja sen 15 vuoden ajan kypsynyt esikoislevy.

Koivusaaren itsensä lisäksi Heartrotin soittajakaartiin kuuluvat Waltteri Väyrynen (Opeth, ex-Paradise Lost), Lauri Porra (Stratovarius) sekä Janne Lounatvuori (Hidria Spacefolk). Jokaisen kappaleen tulkitsee eri vieraileva laulaja, joka on valittu tarkoin juuri kyseiseen sävelteokseen. Monipuolisen solistikaartin karskimpaa osastoa edustavat Carcassin Jeff Walker, Dimmu Borgirin Stian “Shagrath” Thoresen, Velcrasta tuttu Jessi Frey sekä Amorphisin Tomi Joutsen, mutta pelkkää örinää ei ole luvassa, sillä mukana ovat lisäksi myös Aðalbjörn “Addi” Tryggvason (Sólstafir), Marko Hietala (Tarot, ex-Nightwish), Amorphisin Halo-levylläkin vieraillut Petronella Nettermalm, Ismo Alanko sekä Mariska.

Jokainen solisti istuu omaan kappaleeseensa täydellisen luontevasti. Kukaan ei tunnu olevan niin sanotusti vieraalla maalla eikä kukaan vedä osuuksiaan rutiininomaisesti vaan todella eläytyen ja tulkiten.

Jokainen solisti istuu omaan kappaleeseensa täydellisen luontevasti. Kukaan ei tunnu olevan niin sanotusti vieraalla maalla eikä kukaan vedä osuuksiaan rutiininomaisesti vaan todella eläytyen ja tulkiten. Erityismaininnan ansaitsevat Alanko, jossa on runsaasti karismaa ja sopivasti Kalevalaa, sekä ääniltään upeasti yhteen sopivien Hietalan ja Nettermalmin duetto popimpia sävyjä sisältävässä Whitebone Windissä.

Musiikillisesti Heartrot on melko lähellä Amorphista – mihinkäs sitä koira karvoistaan pääsee – mutta kuitenkin sen verran erillään ja erilaisiin suuntiin kurotteleva, että se seisoo oikeutetusti omilla jaloillaan. Liian kokeelliseksi ei Koivusaari heittäydy, vaan pysyy vahvuusalueellaan raskaan ja tummasävyisen, mutta melodisen ja tunnelmallisen musiikin parissa, jossa kuuluvat kitaristin bändihistoria sekä elokuvaäänisuunnittelun opiskelut. Nino Laurenteen (joka tuotti myös Holopaisen Silver Lake -albumin) tuottama Heartrot myös kuulostaa sopivalla tavalla hiotulta kokonaisuudelta eli dynamiikkaa, jylhyyttä ja rosoakin löytyy.

Lisää luettavaa