Tanskalainen progressiivisia, raskaita ja utuisempia tunnelmia sekoitteleva Vola on edennyt neljänteen pitkäsoittoonsa.
Friend Of A Phantom starttaa isolla vaihteella raskaskätisellä djent-riffittelyllä sekä In Flamesin Anders Fridénin murinalla varustetun Cannibalin merkeissä nostattaen odotukset varsin korkealle. Alkuinnostus ei kuitenkaan kanna lähellekään levyn koko 41 minuutin mittaa vaan laskee kuin lehmän häntä jo muutaman raidan jälkeen.
Volalla on kyllä kunnianhimoa, osaamista ja yritystä luoda jotain suurta, mutta jotenkin se ei vain saa maalailuun ja tunnelmointiin puhallettua vaadittavaa sielua ja henkeä eikä taas menevämpään riffittelyyn riittävästi tarttuvuutta. Kaikista pienistäkin rosoisuuksista riisuttu ja hiottu tuotanto alleviivaa hengettömyyttä, vaikka onkin sinänsä genrelle ominaista.
Näteistä laulumelodioista ja hieman Von Hertzen Brothersin mieleen tuovista harmonioista sekä muutamasta jonkinlaisia muistijälkiäkin aivoihin jättävästä kappaleesta – kuten Cannibal, Bleed Out ja Hollow Kid – huolimatta Friend Of A Phantom on kokonaisuutena valitettavan vaisu ja tipahtaa tylsään “ihan kiva” -lokeroon.
