Erittäin hienostunutta konseptiprogea 2000-luvun yleisölle tekevä tanskalainen Vola ei ole mitään, ellei kunnianhimoinen bändi. Kahden vuoden takaisella debyytillään bändi kuulosti täysin valmiilta maailman lavoille – ja sinne bändi heti päätyikin. Ennen toista levyään bändillä oli jo plakkarissa Euroopan kiertue Katatonian kanssa ja lähes kaikki mantereen tärkeät progefestarit kierretty.
Applause Of A Distant Crowd on siis levy, jolla on paljon todistettavaa. Periaatteessa se onnistuu tavoitteessaan. Vola on edelleen bändi, jonka eteerisen rikas, monitasoinen soundi tuntuu yksinomaan heidän omaltaan. Sen nyky yhteiskuntaa pohdiskelevat lyyriset teemat täydentävät musiikin korkealentoisia juonenlankoja, muodostaen poikkeuksellisen taidokkaan teoksen näin nuorelta bändiltä.
Toisaalta, levyn jokaisen osatekijän huippuunsa hiottu täydellisyys saa kokonaisuuden kuulostamaan äärimmäisen silotellulta. Häiritsevyyteen asti. Tämä on tietenkin makuasia, mutta allekirjoittaneelle tämä efekti vähentää levyn sielukkuutta ja tunnetason vetovoimaa.
Tiivistettynä sanoisin levystä siis: arvostan. Mutta en rakasta.