Tobias Sammetin johtama Avantasia on perinteisesti liikkunut oopperametallin maaperällä, mutta ajan myötä ooppera on alkanut liueta vähemmälle ja metalli kohota korkeammalle. Avantasian uuden albumin aloitusraidan kertosäe kuitenkin läpsähtää naamalle niin meatloafmaisesti, että ajatus palaa kovin nopeasti vanhaan. Mutta vain hetkeksi.
Sammetin uusi kappalemateriaali on aidompaa metallia kuin ehkä koskaan, ja nimenomaan voimametallia. Sammet on aina hallinnut melodiat ja sovitukset suvereenisti, ja nykyisen kaltaisessa ilmaisutavassa ne pääsevät entistä korostetummin esiin juuri kappalemateriaalin vahvuuksien ansiosta. Sammet leikittelee tunnelmilla ja tietää tarkkaan, mistä naruista missäkin kohdassa on parasta vetää. Hän ei syyllisty halpoihin temppuihin, vaikka mies käykin usein nyppimässä rusinoita genren peruspullasta. Toisaalta ei voi myöskään jättää huomiotta sitä, että paikoitellen Sammet on tuntunut kirjoittaneen kappaleitaan liiankin orjallisesti biisin tuleva tulkitsija mielessään, jolloin mies tuntuu ajautuvan hieman sivuun siitä omimmasta tyylistään.
Ja kuten tuttua on, uutuudellakin vierailijoita piisaa. Ne tutut nimet ovat tietysti mukana, mutta suurimman vaikutuksen tekevät aina niin loistavat tulkitsijat Geoff Tate ja Floor Jansen.
