Piti ihan tarkistaa, mutta Liisa Akimofin edellisestä albumista on tosiaan 28 vuotta. Siinä välissä tv-tuotannot lienevät vieneet enimmän osan hänen ajastaan. Mutta ilmeisesti Akimofin paluuta on odotettu: seuraavan yllätyksen tarjoaa levyn krediittien silmäily, ne kun ovat suomalaisen retroindien best of. Mikko Siltanen tuottaa ja soittaa bassoa, kitarassa Pekka Tuomi, sivurooleissa Jukka Nousiainen, Kielo Kärkkäinen, Tenho Mattila – listaa voisi jatkaa.
Tällaisella porukalla ei sekundaa synny, ja Kaikenlaista uutta tulossa on varmaotteisesti toteutettu, melko runsaana ja vaihtelevana soiva aikuispoplevy, jossa on jotain epämääräisen 90-lukulaista. Ja sehän taas kertonee, etteivät yhteistyökumppanit ole pyrkineet sointikuvaa määrittämään. Akimof on vokalistina ja sanoittajana, yleensäkin persoonana, niin omanlaisensa, ettei sellainen olisi mahdollistakaan.
Sisällöllisesti näitä lauluja leimaa itseironinen keskiluokkakommentaari. Myöhäisaikuiset tuskailevat somen ja suorituspaineiden kanssa, Akimofille tyypillinen ensimmäinen persoona estää tekstejä kuulostamasta vittuilulta.
Täysin pätevä paluulevy kärsii lähinnä normcore-näkökulmien tietystä raskaudeksi kääntyvästä keveydestä.