Arvio: Melodioita tulkintakykyjen rajoilta – Marina Allenin mestarillinen kakkosalbumi on ajankohtaisesti retro

Arvio julkaistu Soundissa 8/2022.
Kirjoittanut: Hannu Linkola.

Arvio

Marina Allen
Centrifics
Fire

Marina Allenin Candlepower-esikoinen (2021) kesti vain 19 minuuttia. Silti taiteilija ehti kadota haavemaailmoihinsa niin monta kertaa, että levystä jäivät käteen lähinnä ajallinen orientaatio ja valloittava tunnelma.

Enää hahmotelmamaisuudesta ei ole jäljellä ripettäkään. Centrifics on yhtä luonnonläheinen kuin edeltäjänsä, mutta se on myös täysimittaisen lauluntekijän mestarillinen taidonnäyte – selväpiirteinen, hallittu ja autuas.

Inspiraationsa Allen hakee odotetuista suunnista: Joni Mitchellin, Bobbie Gentryn ja kumppanien vaikutus on sekä musiikillista että henkistä. Mutta Centrifics on yhtä lailla osa uutta indiefolk-aaltoa, jossa millenniaaliset perspektiivit täyttävät vanhat muodot terävillä sisällöillä. Ajankohtaisuutta korostaa levyn tuotanto. Vaikka viitekehys on retroa, täyttää kosketusetäisyydelle tuotu äänikuva kaikki nykystandardit.

Varman päälle Allen ei kuitenkaan pelaa. Uskalias säveltäjä vie melodioitaan nautiskellen kohti tulkintakykynsä rajoja. Niinpä kappaleista välittyy kypsän näkemyksen ohella heittäytymisen halu. Se kiertyy monipolvisen albumin sydänlangaksi, jota voi seurailla Celadonin pastoraalista New Song Risingin minimalismin kautta Gardiner’s Islandin spirituaalisiin jäähyväisiin.

Ääripisteet ovat etäällä toisistaan. Ja silti saumattomasti yhdessä.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa