Arvio: Näin rokkia räimitään reippaalla otteella ja hyvällä energialla – Thick luottaa ysärihenkiseen punkpoppiin

Thick
Happy Now
Epitaph

Newyorkilainen raikasta ysärihenkistä punkpoppia soittava Thick julkaisi ensimmäisen albuminsa 5 Years Behind kaksi vuotta sitten. Albumin jälkeen bändi on hankkinut arvokasta soittokokemusta kiertämällä kotikulmiensa ulkopuolella USA:ta muun muassa Flogging Mollyn ja Violent Femmesin kanssa.

Debyytin tavoin Joel Hamiltonin tuottamalla Happy Now’lla Kate Blackin, Nikki Sistin (sic) ja Shari Pagen vokaalit raikaavat vähän enemmän pinnassa, unisonossakin kirkkaampina ja selkeämpinä. Sanoista saa entistä paremmin selvää. Sistin kitaraan on lisätty säröä ja fuzzia. Sovitukset ovat napakampia.

Singlebiisi Loser kuulostaa noin 25 vuoden takaiselta Weezeriltä, mutta ei ole ainoa lajissaan. Ironisen itseruoskinnan ja puhtaan melankolian välillä tasapainoilevat lyriikat ovat useimmiten sopivasti ristiriidassa tarttuvan kitarapopin kanssa. I Wish 2016 Never Happened toimii hyvänä esimerkkinä.

Kaikki tämä on toki kuultu monta kertaa aiemminkin, mutta silloin kun rokkia räimitään reippaalla otteella ja hyvällä energialla, sitä haluaa kuunnella lisää. Kenties jopa Wet Leg -vaikutteinen Something Went Wrong päättää albumin niin vetävästi, että sen laittaa mieluusti soimaan uudestaan.