Metalcore on se raskaan musiikin genre, jolla on vihaajiensa mielikuvissa harvinaisen selkeä maine teflonpintaisena ja tyhjänä alaviremöyrintänä. Tätä naljailua kuulee viljeltävän jopa genren kovimmista bändeistä.
Amerikkalainen Of Mice & Men on bändi, jonka kohdalla tuo stereotypia pitää aidosti paikkansa. Tether on jo bändin kahdeksas albumi, mutta yhtyeen meuhkaaminen ei tunnu kerta kaikkiaan yhtään miltään. Albumi vain soi ja on, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Kuin näkisit jonkun huutavan päin näköäsi, eikä mitään silti kuulu.
Jos haluatte tietää miltä Tether kuulostaa, kuvitelkaa kaikki metalcore-elementit. Alavireisiä riffejä, huutolaulettuja säkeistöjä, melodisia kertosäkeitä, kuulaita synamattoja ja sinne tänne ripoteltuja elektronisempia efektejä. Tetherillä kuulette tätä 38 minuutin verran ilman, että muistatte levyn jälkeen yhdestäkään riffistä tai melodiasta yhtään mitään.
Olisi paljon parempi, jos Of Mice & Men tekisi tavalla tai toisella äärimmäisen ärsyttävää ja läskiksi vedettyä metalcorea, sillä se herättäisi edes fiiliksiä. Tether sen sijaan onnistuu olemaan täysin steriiliä ääntä.
