Arvio: Tuhtia tykittelyä ja myrkyttynyttä rakkautta – Francinen rockabilly on nyt enemmän punkia kuin nostalgiaa

Francine
RightNow!
Bluelight

Rockabilly-juurinen rock’n’roll-veteraani Francine vietti viime vuonna 30-vuotisjuhlaansa, mutta tänään trio on tässä ja nyt. Lahtelaisbändin ainoan alkuperäisjäsenen basisti Pete Salomaan ja pitkäaikaisen kitaristi-laulaja Antti Kukkolan takana beatit sinetöi toista pestiään Francinessa soittava ja Sub-Urban Tribessa painavaan menoon tottunut rumpali Alec Hirst-Gee.

Francinea raskaamman rockin parista tuttu Miitri Aaltonen on tuottanut RightNow!:n paketiksi, jossa rockabilly, lievä hard rock ja yhtä lailla aavistuksenomainen punk fuusioituvat tuhdiksi tykitykseksi. Can’t Take It No More iskee heti aluksi suoraan palleaan eivätkä lyönnit jatkossakaan juuri pehmene.

RightNow!:n coverkappaleet kertovat osaltaan Francinen otteiden tiukentumisesta. Kun Still Burningillä (2013) soi Ritchie Valensin hyväntuulinen Come On, Let’s Go, niin nyt käsittelyssä ovat Smackin kiihkeä Mad Animal Shuffle ja Misfitsin punkrykäisy Hybrid Moments. Francinen punkahtavaa puolta edustaa myös Nomeansno!:n kuvaus vainoksi myrkyttyneestä rakkaudesta, jossa miehelle ei anneta hetken rauhaa.

Ärhäkkä soitto ja tukeva tuotanto pitävät RightNow!:n rockabillypitoisimmatkin raidat turvallisen kaukana nostalgiasta.