The Damnedin ensimmäinen levy Damned Damned Damned (1977) oli Sex Pistolsin ja The Clashin debyyttien ohella parhaita brittipunkin ensimmäisen aallon albumeja. The Black Albumilla (1980) bändin soundi muuttui goottirockiksi, ja sillä tiellä se on tähän asti kulkenut.
Vaikka The Damnedin vaikutus oli niin punkin kuin goottirockinkin kehityksessä suuri, jäi se aina isompien bändien varjoon. Toisin kuin Sex Pistols tai Joy Division, se on kuitenkin yhä pystyssä.
Yllättävänkin onnistunut Evil Spirits (2018) oli The Damnedille eräänlainen comeback-albumi, ja samoilla jäljillä jatketaan Darkadelicillakin niin soundin kuin sävellystenkin puolesta.
Jos koko levy olisi You’re Gonna Realisen ja Bad Weather Girlin tasoa, oltaisiin jo lähellä viiden tähden albumia, mutta mukaan on runsaan fillerin lisäksi mahtunut myös Motorcycle Manin ja Roderickin kaltaisia täysin kelvottomia raitoja.
Vanhenemisen paskuuden teemaa myös käsitellään levyn läpi vähän liian yksitoikkoisesti. Kolmella eri biisillä lauletaan ”seize the day” jollain kielellä. Laatukontrollia tarvittaisiin siis todella kipeästi, mutta on silti piristävää todeta että parhaina hetkinään The Damned on edelleen aivan erinomainen bändi.
