Arvio: Punk-pioneerista vampyyriviihteeksi muuttunut The Damned osaa hommansa – uusi livepaketti on verevästi onnistunut veto

The Damned
A Night Of A Thousand Vampires
Ear

Kun on Damnedia seuraillut vain yhtyeen alkuvuosina, vaatii korostunutta suopeutta nauttia David Vanianin musikaalihenkisestä horror show -konseptista. New Rosen ja Neat Neat Neatin kaltaiset punkin pioneerirytistykset sekä hikiset pubit ja anarkistiklubit ovat jääneet niin kauaksi vampyyrikalmiston teatterin taakse, että Neat Neat Neatin kytkös Bauhausin Bela Lugosi’s Dead -biisiin käy suoranaisesta shokkitehosta. Nopea ja iskevä katurock-riffittely pöhöttyy Captain Sensiblen hendrixiläiseen kitarakeikarointiin ennen kuin soljuu goottilaiseen lainahymniin.

Blu-ray-videotallenteella vampyyriviihteen veikeän vino kuosi paljastuu. Aktiivisimmin lavalla häärii tietysti Vanian hyvin istuvassa Dracula-kuosissaan, mutta myös kauhukiipparisti Monty Oxymoron pitää omaa hourula-show’taan. Lavan laidoilla hetkuvat muodokkaat vampirat.

Damnedin kauhutematiikan kantateos on tietysti 42 vuoden takainen Black Album, mutta myös vuoden 1985 Phantasmagorialta nousee avainmomentiksi Grimly Fiendish -hitti. Oudointa on, ettei vain viiden vuoden takaiselta ja vaihteeksi hyvän vastaanoton saaneelta noir-henkiseltä Evil Spirits -albumilta lohjennut yhtäkään musikaaliin soveltuvaa raitaa. Mukana kun ovat niinkin röyhkeästi jyvitetyt pophitit kuin Eloise ja The Doorsin People Are Strange. Verevästi onnistunut veto Damnedilta joka tapauksessa.