AVA INFERI: Blood Of Bacchus

Arvio julkaistu Soundissa 6/2009.
Kirjoittanut: Antti Mattila.

Mayhemistä eronneen kitaristi Rune Eriksenin yhtye pelaa eri peliä kuin mustan metallin lähettiläs. Ava Inferi ei perusta kaaoksena myrskyävälle voimalle eikä viiltelylle.

Arvio

AVA INFERI
Blood Of Bacchus
Season Of Mist

Mayhemistä eronneen kitaristi Rune Eriksenin yhtye pelaa eri peliä kuin mustan metallin lähettiläs. Ava Inferi ei perusta kaaoksena myrskyävälle voimalle eikä viiltelylle. Lopputulos saattaa olla samansuuntainen kuin Mayhemillä, tumma ja painostava, mutta välineenä on lähemmäksi taiteellista kuin goottimetallia osuva, oopperatyylisellä naislaululla kuljetettava doom-hitauksissa lymyävä herkistely, josta voi yhtä hyvin erottaa slaavivaikutteisen kansanlaulumelodian kuin terävän metalliriffin.

Jos The Silhouetten (2007) sanottiin etsiytyvän murheen kaupunkeihin ja kyynelehtiville merille, Blood Of Bacchus ei vie mihinkään. Nyyhkytys on edelleen läsnä, mutta se velloo loppumatonta kehää kuin pimeässä pelkoaan pois heijaava pikkulapsi. Riffinsä Eriksen on yksinkertaistanut jo liiaksikin, mutta tälläkin on tarkoituksensa: näppäiltävät akustiset kitarat ja hämärät bassolinjat pääsevät enemmän esiin, samoin kuin Carmen Simõesin korkeakulttuuriset laulusuoritukset.
Mayhemistä muistuttaa hämmentävä, utuinen tunnelma, joka epäilyttää ja kiehtoo samaan aikaan. Se kertoo Eriksenin persoonallisen sävellysotteen säilymisestä tyylinmuutoksen kourissa. Blood Of Bacchus on kaukana täysosumasta, mutta Eriksen on oikealla polulla.

Lisää luettavaa