Torontolainen Barenaked Ladies on hionut puhdasta poppiaan jo 90-luvun alusta lähtien. Bändin Atlantin takainen levynmyynti on ollut multiplatinaluokkaa, mutta vanhalla mantereella tai Englannissa yhtyeen erinomaisuutta ei ole samassa mitassa havaittu.
Are Me on odotetusti tulvillaan taitoa, älyä ja nokkeluutta. Millään sektorilla Barenaked Ladies ei kuitenkaan ole niin suvereeni, että levy kasvaisi likimainkaan korvaamattomaksi. Sinänsä laadukasta popmusiikkia tulee ja menee, mutta yhä harvemmilla lauluilla tai yhtyeillä on kestävämpää merkitystä.
Barenaked Ladiesiä kuunnellessa huomaa muistavansa down underin Crowded Housen, Go-Betweensin ja Adrift-biisin tapauksessa jopa Triffidsin. Sound Of Your Voice taas soi kuin Squeezen tai Nick Lowen ääni. Bank Job vilauttaa Barenaked Ladiesin hiljaista huumoria ja Homen country & westernisyys on samaa juurta kuin niinikään kanadalaisen Ron Sexsmithin työt. Rehellisen poplevynsä päätteeksi Barenaked Ladies yllättää Wind It Upin rockisella riffailulla.