Helsinkiläisen Blaken kohdalle on osunut pomo, jolla tuntuu olevan harmaan kiven läpi vievää tahtoa. Niin ikään yhtyeen osalle on tullut levy levyltä enemmän huomiota sekä yleisön että median suunnalta. Ongelmallista on, että lahjakkuudella tai näkemyksellä bändiä ei ollut ainakaan aiemmilla tuotoksilla siunattu.
Näyttävät ja mittavat haastattelut sekä näillä että Infernon sivuilla virittivät odottamaan muutosta. Joko Aaro Seppovaara, joka takuulla on tehnyt Blaken ruorissa töitä ainakin kolmen bändin edestä ja jolle jo soisi niin sanotusti vapauttavan tuomion, olisi osunut kultasuoneen?
Toiveet murenevat tuhkaksi ennen kuin Sa7urnus saapuu puolimatkan krouviin. Kolmekaan aiempaa levyä ei ole riittänyt niiden ilmeisimpien Kyuss- ja Danzig-vaikutteiden hävittämiseen. Kiekon soundit ovat enemmän kuin kohdallaan, samoin Saturnuksesta ja Saatanasta innoituksensa hakeva teema. Mutta kun ei kukaan kuuntele soundeja tai teemaa. Ihmiset haluavat hyviä biisejä.
Ja pikku vinkki. Jos yrittää ravistaa niskastaan Danzigin haamua, ei ehkä kannata a) nimetä levynsä avausraitaa Spirit Of Cainiksi, b) kuulostaa levynsä joka raidalla tältä entiseltä Misfits-solistilta.
