CALLISTO: True Nature Unfolds

Vaihtoehtomediat ovat kiivaasti kumartaneet tyhjästä albumimarkkinoille putkahtaneen Calliston debyyttialbumin suuntaan. Hehkutuksessa on ollut ylilyönnin makua, mikä vahvistuu True Nature Unfoldsia kuunnellessa. Majesteetillista, jylhää ja jumalattoman raskasta meteliä koko rahalla, mutta tässä mitassa aivan liian tasapaksusti.

Hetkellinen sokeutuminen Calliston jurnutukseen on aiheutunut varmasti levyn upeasta tuotannosta. Ruotsalaisvoimin äänitetystä ja tuotetusta albumissa hehkuu kansainvälisestikin komea aura. Kitaravallit todellakin käyvät päälle ja rummut kumisevat kuin tuomiopäivän kellot.

Sovituksiin on haettu lisäväriä muun muassa naislaululla ja sellolla, mutta levyn pituuteen nähden kontrasteja on liian vähän. Välillä Callisto toki hipsuttelee ambientisti, mutta erinomaisia sävellyksiä sillä ei ole tarjottavanaan. Parhaimmillaan bändi on kunnolla riffitellessään doom metallin keinoin.

On tietysti makuasia, jaksaako tämäntyyppisistä elementeistä kasattua musiikkia kuunnella näin avokätisissä annoksissa, mutta muun muassa High On Fire ja Neurosis ovat osoittaneet, että sekin on mahdollista.