THE CHANT: New Haven

THE CHANT
New Haven
Lifeforce

The Chant on levytysuransa alusta lähtien ollut hyvin tyylitajuinen yhtye. Sen jokainen levy on ollut kuin taideteos, joka ei vielä olemassaolollaan kerää katseita, mutta jonka puuttuessa sisustus tuntuu epätäydelliseltä. Kehykset, joissa on uteliaille kerroksittain informaatiota ja inspiraatiota.

Ajatus siitä, että yksi ainoa teema voi kantaa kokonaisen kappaleen läpi sen kestosta riippumatta, ei ole koskaan ollut musiikille vieras. The Chant oli sisäistänyt tuon ajatuksen sen verran hyvin jo Ghostlines-debyytillään (2008), että yhtyeen maalaamat tunnelmat saavuttivat sen kautta unen- ja taianomaisia ulottuvuuksia.

New Havenin edeltäjä A Healing Place (2012) oli ilmava ja toiveikas levy, jolla The Chant eksyi toistaiseksi kauimmas metallisista juuristaan. New Haven on jos nyt ei toivoton, ainakin raskaampi, tunkkaisempi ja vaikeammin lähestyttävä. Kuin pitkitetty crescendo, joka mammuttimaisiin mittoihin kasvettuaan vain loppuu, se valmistaa kuulijaansa johonkin jota ei koskaan tapahdu.

The Chant on rakentanut korttitalon, joka hahmottuu parhaiten pohjattoman surumielisen Drifter-kappaleen kautta. Unenomaisen ja unettavan ero on tuulisena päivänä hiuksenhieno.